Ideat lähtivät lentoon

13 ei ollut epäonnen luku viime viikonloppuna, kun sen kokoinen ryhmä ahkeroi perjantai-illasta sunnuntaihin kirjojen kimpussa Porvoon Taidetehtaan Studiossa.

Innostunutta porukkaa oli innostavaa neuvoa heidän ideoidensa toteutuksessa. Toinen toistaan mainiompia töitä syntyi ryhmän nosteessa.  Pitkäpisto ja aasialaiset lankasidokset tulivat viikonlopun aikana tutuiksi.

Kurssi liittyi Taidetehtaalla 27. tammikuuta avoinna olevaan Lokikirjoja - Loggböcker - Logbooks -näyttelyyn.

Tarkkaa työtä.

Aino Ulmasen taiteilijakirjan materiaalina on puoliksi palanut ovi.

Tallinnalainen kuvataiteilija Agne Kuusing-Soome opetti kurssilla lauantaina.

Rokki-ikoni Pertti Kurikan nimipäivistä. Friidu Kahjon työ.

Nahka ja huovutettu kaulus kohtasivat Mirjan töissä.

Nappikirjan kansi on kierrätyssamettia.

Tämä kirja matkaa kummipojalle.

Rakukala sai oman altaan vanhalla käsinkirjoitetulla nuottipaperilla
päällystetyssä kannessa. 

Taiteilijakirjoja Porvoossa

Viikko sitten perjantaina vietimme Logbooks - Loggböcker - Logbooks -näyttelyn avajaisia Porvoon Taidetehtaalla. Näyttely on avoinna vielä kaksi viikkoa, 27. tammikuuta asti. Porvoolaisten, kuressaarelaisten, tallinnalaisten ja pietarilaisen taiteilijan työt tulkitsevat eri tavoin kirjan ideaa. Marcel Duchampin sanoin taiteilijakirja on sellainen, jonka taiteilija on tehnyt tai sellainen, jota taiteilija sanoo taiteilijakirjaksi. Lähtökohtana on kirjan idea tai muoto ja tekniikka vaihtelee vapaasti.

Muisto. Raija Korppila.

Jokapäiväiset syntimme, Anitta Ruotsalainen.

Kotikadut, Leena Kultanen.

Souvenir. Irina Yablochkina, Venäjä.

Syvä Meri. Juha Laakso

Piraadi Märkmed, Merirosvon muistiinpanot. Leelo Leesi, Viro.

Kaksi viikkoa. Tea Itkonen.

Agne Kuusing-Soome, Viro.

Tee oma [taiteilija]kirja

Taiteilijakirjan lähtökohtana on kirjan idea tai muoto, tekniikka on vapaa. Viikonlopun mittainen työpaja antaa käytännön vinkkejä kirjan tekniseen toteutukseen ja mahdollisuuden työstää ideoita teoksiksi.

Aika: 18.-20.1.2013, pe klo 18-21, la-su 10-17 (yhteensä 17h)

Paikka: Taidetehtaan Studio, Läntinen Aleksanterinkatu 1B, Porvoo
Järjestäjä: Lokikirjoja -näyttelyn työryhmä
Hinta: 50 euroa (sisältää perustarvikkeet, ohjaajilta voi ostaa erikoispapereita)

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 11.1.2013 mennessä: lokikirjoja@gmail.com tai puh. 040 553 6655

"Seasons", Leena Kultanen 

"Punane kala", Leelo Leesi. 

Kirjakäärö. Anitta Ruotsalainen

Perjantai

Tutkimme, miten kierrätys- ja ylijäämämateriaaleja voi käyttää kirjansidonnassa ja millaisia helppoja sidontatapoja on olemassa. Suunnittelemme omia töitä.

Vanhoista nahkatakeista saa hyvää materiaalia, samoin veden kuluttamista laudankappaleista. Paperikasseista tai kartonkisuikaleista voi punoa kannen. Syömäpuikkoja, oksia, bambu- tai muita tikkuja, järviruoko-olkea tai nauloja voi käyttää sidonnan apuna.

"Mare Nostrum". Aime Jürjo

Lauantai

Kokeilemme erilaisia lankasidontamalleja kuten pitkäpisto, aasialainen lankasidonta, vihkokirjat. Omien kirjojen toteutus.
Tutustumme Lokikirjoja – Logbooks – Loggböcker -näyttelyn töihin.

Sunnuntai

Omien kirjojen toteutus jatkuu. Kurssin aikana ehtii tehdä 1-2 kirjaa.
Ohjaajat: Leena Kultanen, Agne Kuusing-Soome ja Anne Räisänen

Linkkejä

• Wikipedia:Artist's book
• Parisuhde -taiteilijakirjoja Unkarista ja Suomesta
• Victoria and Albert Museum: taiteilijakirjakokoelma
• Roberta Lavadour's Artist's Books
• Mia Leijonstedt: Sculptural Art

Kirpputorilta kirjaksi

Muutama viikko sitten kirpputorin tangolta mukaani tarttui kummallisen beige naisten nahkatakki 70-luvulta. Ajattelin, että se olisi halpa tapa harjoitella nahan työstämistä.

Takista näki, että sitä oli käytetty pitkään. Hihat ja takamus olivat venyneet kupruille.

Lähempi tuttavuus sai minut kuitenkin innostumaan. Nahka oli hyvälaatuista, samoin ompelutyö. Kuluneet kohdat alkoivat näyttää upeille, kun pohjustin nahan nepalipaperilla ja annoin sen tasoittua painon alla.

Lopputuloksena syntyi kymmenkunta muisti- ja vieraskirjaa, joihin nepalilaiset luonnonmateriaaleista tehdyt napit istuivat kauniisti.

Ei kirjansidonnan parhaiden oppien mukaisia sidoksia, mutta mukavalta käteen tuntuvia käyttökirjoja.

Kirjoja Porvoon Taidetehtaan joulumarkkinoilla.

Kuluneimmasta kohdasta tehty pikku muistikirja syntyi ensimmäisenä.
Vyöte käsitelty mehiläisvahanesteellä.

Osan kansista laminoin krepatulla loktapaperilla.
Sitä saa Tallinnan Zelluloos-kaupasta.

Kookospähkinän kuoresta tehdyt napit olivat samaa värimaailmaa.

Tallinnan paperipaja

Tallinnan vanhankaupungin laidalla on kiehtova paikka: Ukrainan kulttuurikeskus. Siellä toimii heidän nettisivujensa mukaan Viron ainoa paperipaja, jossa tehdään käsin paperia. Vietimme siellä toisen porvoolaisen paperintekijän kanssa viisi päivää ja teimme urakalla paperia.

Viira odottaa käyttöä.

Viron kruunusilppua puristettuna pelleteiksi. 

Hollanteri jauhaa massaan puuvillakuidusta.

Hollanteri on puhdistettava huolella eriväristen massojen jauhatuksen välillä.

Teimme myös lumppupaperia vanhoista farkuista. Arkkien kuivatukseen
oli käytettävä kaikki lämpimät ja kuivat tilat.

Pyykinkuivatusteline osoittautui käteväksi ripustuspaikaksi
pelleille, joiden päälle prässäsimme valmiit arkit. 

Farkkukankaan muuttumista kuidusta paperiksi on kiehtova seurata. Värisävy
riippuu siitä kuinka kuluneet farkut ovat ja siitä kuinka paljon joukkoon
laitetaan muuta massaa. 

Arkit puristetaan pelleille.

Paperipajan väriaineita ja muita tarveaineita. 

Viimeiset arkit valtasivat yläpedin.

Etualalla farkkupaperia, jossa massan joukossa on valkeaa
puuvillakuitua ja kuivattuja ruusun terälehtiä.

Läppäri sai uuden tehtävän paperipainona. Teimme paperia niin nopeaa tahtia,
ettei arkkeja voitu jättää kuivumaan pitkäksi aikaa pelleille.

Logiraamatud - Lokikirjoja Kuressaaressa

Saarenmaalla liikkujien kannattaa pistäytyä elokuussa Raegaleriissa Kuressaaren Raatihuoneella. Siellä on esillä porvoolais-virolainen taiteilijakirjojen näyttely. Minun kirjoissani yhdistyvät suomalainen järviruoko ja nepalilainen loktapaperi. Kevyitä ja kestäviä materiaaleja kumpikin.

"Seasons", käsintehty lokta-järviruokopaperi, tulostus nepalilaiselle lokta-paperille.

"Putali" (perhonen nepaliksi) on värjätty teenlehdillä. Kansi ja sisälehdet lokta-paperia.

Järviruokokirjani ovat päässeet Tiina Piisangin purjeveneiden seuraan.
Näyttelyarkkitehti Pille Kivihall tarkastelee kokonaisuutta.

Näyttelyyn liittyi myös kirjansidontapaja Kuressaaren Meripäivillä 4.8.2012.  

Facebookin käyttäjät löytävät lisää kuvia näyttelystä http://www.facebook.com/LogiraamatudLokikirjoja

Järviruoko ja lokta sopivat yhteen

Asun jokisuistossa, jossa järviruoko tekee vuosi vuodelta laajempia ja vahvempia kasvustoja. Talven pelkistetyssä värimaailmassa se hohtaa matalalta paistavan auringon valossa lämpimänä. Muutaman vihkosen selkään olen sitä aiemmin sitonut, mutta nyt päätin ryhtyä kokeilemaan muita tapoja.

Rakenteeltaan ja keveydeltään järviruoko tuo mieleen bambun. Niinpä sisälehdiksi sopii kevyt ja kestävä nepalilainen lokta-paperi. 

Sen pitkät kuidut ja pinnan rosoisuus korostuvat, kun pintaa maalaa.

Kokeilukappaleen selästä tuli liian ahdas, joten päädyin liimaamaan blokin suoraan selkään.

Leikkuupintaan en ole tyytyväinen, oksasakset eivät ole selvästikään oikea työkalu. Pitää kokeilla oljen kostuttamista ja erilaisia teräaseita. "Kuivan järviruo'on rikkoutumaton leikkaaminen vaatii hyvän laitteen tai oikean kosteuden", kirjoittaa Hartvig Reuter LUMO eli luonnonmateriaaliosaaminen-sivuilla. 


Seuraavalla kerralla pitää muistaa käyttää kirjansidontaliimaa, tärkkelysliima on liian kevyttä liukkaalle ja kovapintaiselle oljelle. Nyt ruokopillit eivät pysy aloillaan.