Järviruoko ja lokta sopivat yhteen

Asun jokisuistossa, jossa järviruoko tekee vuosi vuodelta laajempia ja vahvempia kasvustoja. Talven pelkistetyssä värimaailmassa se hohtaa matalalta paistavan auringon valossa lämpimänä. Muutaman vihkosen selkään olen sitä aiemmin sitonut, mutta nyt päätin ryhtyä kokeilemaan muita tapoja.

Rakenteeltaan ja keveydeltään järviruoko tuo mieleen bambun. Niinpä sisälehdiksi sopii kevyt ja kestävä nepalilainen lokta-paperi. 

Sen pitkät kuidut ja pinnan rosoisuus korostuvat, kun pintaa maalaa.

Kokeilukappaleen selästä tuli liian ahdas, joten päädyin liimaamaan blokin suoraan selkään.

Leikkuupintaan en ole tyytyväinen, oksasakset eivät ole selvästikään oikea työkalu. Pitää kokeilla oljen kostuttamista ja erilaisia teräaseita. "Kuivan järviruo'on rikkoutumaton leikkaaminen vaatii hyvän laitteen tai oikean kosteuden", kirjoittaa Hartvig Reuter LUMO eli luonnonmateriaaliosaaminen-sivuilla. 


Seuraavalla kerralla pitää muistaa käyttää kirjansidontaliimaa, tärkkelysliima on liian kevyttä liukkaalle ja kovapintaiselle oljelle. Nyt ruokopillit eivät pysy aloillaan.